Skip to main content
MielipidekirjoitusYleinen

Malttia kouluverkostopäätöksiin

By 9.2.2014No Comments

Keskustelu Kuopion kouluverkostopäätöksistä on käynyt kiivaana kasvun ja oppimisen lautakunnan kokouksen jälkeen. Valitettavasti monet kommentit ja kirjoitukset osoittavat, ettei lautakunnan päätöstä kunnolla tunneta. Äkkinäisimmät tyrmäykset tulivat jo ennen kuin pöytäkirjassa muste ehti kuivumaan.

Lautakunta käytti päätöksessä omaa harkintaansa. En näe mieltä lautakuntien olemassaololle, jos niiltä kelpuutetaan kumileimasimena vain yksi ainoa päätös yhdestä vaihtoehdosta. Sen esityksen voivat tehdä virkamiehet virkavastuullaan. Onko lautakunnilla arvoa oman toimialueensa demokraattisena asiantuntijaelimenä, vai halutaanko nojata ainoastaan virkamiesvaltaan?

On myös kysyttävä missä vaiheessa lautakunnan tulisi tuoda oma näkemyksensä esiin, jos ei omassa päätöksessään? Jos nähdään mahdollisuus kenties järkevämpään ja pidemmällä aikavälillä isompia säästöjä tuovaan vaihtoehtoon, pitäisikö tämä tuoda esiin vasta kaupunginvaltuuston kokouksessa vai pimittää vaihtoehto valtuutetuilta kokonaan?

Lautakunnan päätökselle on perätty hintalappua. Mittakaava eri vaihtoehtojen talousvaikutuksista selviää esityslistasta. Tarkempi hintalappu on tulossa, jos on malttia odottaa. Päätöksessä edellytettiin palvelualuetta laatimaan talousvaikutusarviot. Nyt tarkennetut talouslaskelmat tulevat kun asia palaa vielä kertaalleen lautakunnan käsittelyyn – hyvä niin.

Säästöjä on syntymässä pehmennetyillä vaihtoehdoilla yli puoli miljoonaa euroa vuositasolla. Säästöt tullevat kaupunkitasoisesti jäämään alle 500 000 euroa vuodessa pienemmiksi kuin lakkautuksilla. Suurin osa vaihtoehtojen eroista syntyy sisäisistä vuokrista. Näistä taas suurin osa on nk. pääomavuokraa eli rahaa, joka kiertää kaupungin tililtä toiselle ennen realisoitumista peruskorjauksen tai investoinnin muodossa.

Asetetaan tämä mittakaavasuhteeseen: viime syksynä kaupunginhallitus ja –valtuusto hyväksyivät vuodelle 2013 lisätalousarviot, jotka heikensivät toimintakatetta 17,7 miljoonalla eurolla. Esimerkiksi perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden ylitykset olivat yhteensä 17,8 miljoonaa euroa. Onko suhtautuminen ylityksiin ollut täysin johdonmukaista?

Ymmärrän huolen kuluvan vuoden talousarvion pitävyydestä. Elämä ja talouskurimus eivät kuitenkaan lopu seuraavana vuodenvaihteena. Mielestäni vastuullisten päätöksentekijöiden tulee ajatella kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Nyt ei kannattaisi tehdä kiireellä päätöksiä, jotka estävät tulevina vuosina järkevien verkostomuutosten ja säästöjen aikaansaamisen.

Vuoden 2011 kouluverkostosuunnitelmaa ei tarvitse repiä auki, vaan päivittää vanhalta pohjalta, kuten toimittiin nytkin. Verkostosuunnitelmassa Kettulan ja Pitkälahden koulut eivät olleet lähtökohtaisesti nyt lakkautettavia ja valtuusto päätti tuolloin, että Syvänniemelle rakennetaan uusi koulu.

Merkittävästi heikentynyt talous tarkoittaa sitä, ettei vuoden 2011 suunnitelman mukaiseen investointitasoon ole enää varaa. Lähivuosille kasvun ja oppimisen palvelualueella on investointitarpeita jopa noin 70 miljoonan euron edestä. Tämä ylittää selvästi kipurajan. Viimeistään nyt on hyvä tunnustaa tosiasiat.

Jos lautakunnalle ei anneta eväitä tarkastella mahdollisuutta välttää tulevia investointeja, tulee sitten myös sitoutua rahoittamaan kaikki tarvittavat investoinnit.

Ihmettelyä on herättänyt päätöksentekoprosessin eteneminen. En ole toiminut lautakunnan päätöksen esittelijänä ja valmistelijana, mutta asiakokonaisuuteen olen perehtynyt huolella. Lautakunnan päätös pohjautui virkamiesvalmisteluun ja esittelyyn vaihtoehdoista 2. Näissä kakkosvaihtoehdoissa Kettulan koulu muutetaan yksisarjaiseksi (vähentää 2 opetusryhmää) ja Pitkälahteen sekä Syvänniemelle jää 0-2 luokat (vähentävät yht. 6 opetusryhmää).

Lisäksi Kettulan koulun osalta myös vaihtoehdon 3 eli yläkouluverkoston ja Kalevalan koulun kysymystä esitettiin tarkasteltavaksi lisää. Halu tehdä lisäselvitystyötä ei tarkoita sitä, ettei lautakunta luottaisi virkamiesvalmisteluun. Lisäaika vaativan selvittelyn tekemiseen olisi tarpeeseen.

Kalevalan koulu ei ole tullut sivusta tai yhtäkkiä pöytään. Sisäisesti se oli esillä ensimmäisen kerran joulukuun alkupuolella. Asiaa käytiin läpi vajaa viikkoa ennen kokousta lautakunnan keskustelutilaisuudessa, ei siis vasta muutamaa tuntia ennen kokousta. Toisaalta ei ole ennenkuulumatonta, että tarkat kirjalliset muutosehdotukset tulevat esiin vasta kokousten aikana.

Lautakunta ei ole tehnyt esitystä Kalevalan koulun lakkauttamisesta, vaan haluaa yksinkertaisesti selvittää vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen ja lisätietojen vaatimista päätöksentekoon pidän järkevänä.

Kehitysvammaisten opetusta ei olla siirtämässä pois Pohjantieltä ja sillä spekulointi tässä vaiheessa on turhaa. En usko, että lautakunta haluaisi siirtää kehitysvammaisten tai autistien opetusta tai, että tälle olisi edes tarvetta.

Uskon, että koillisella alueella on löydettävissä useita erilaisia vaihtoehtoja ja niiden variaatioita.
Jos Kettulan koulu säilytetään, olisi siellä tilaa kasvattaa oppilasmäärää. Lisäksi on esimerkiksi järkevä selvittää Pohjantien laajennusmahdollisuudet ja voidaanko Kalevalan peruskorjaus tai korvaava uudisrakennus toteuttaa tarvittaessa pienemmässä mittakaavassa. Nämä olisivat huomattavasti edullisempia vaihtoehtoja kuin ison koulun mittava peruskorjaus.

Tuntuisi hölmöltä laittaa tyhjäksi toimivia ja terveitä tiloja, joissa ei ole tällä vuosikymmenellä peruskorjaustarpeita ja samaan aikaan siirtää oppilaita kouluun, jossa on akuutti peruskorjaustarve. Kenenkään etu ei ole pitkittää huonokuntoisen koulun käyttöikää ja kasvattaa riskejä. Tarvitaan tilankäytön optimointia ja järkevöittämistä, jotta tarvittavat investoinnit voidaan turvata.

Päätöksenteossa tulee huomioida myös mahdolliset tulevat Kalevalan koulun peruskorjauksen aikaiset väistöjärjestelyt. Niistä tulisi erityisen haastavat ja mahdollisella Kettulan koulun lakkautuksella olisi tähän vielä negatiivinen vaikutus.

Täytyy myös muistaa, että lautakunnan esittämässä vaihtoehdossa alakouluverkko säilyy lähes nykyisellään. Tällä on merkittävä vaikutus eri kaupunginosien kehitykseen ja perheisiin.

Näissä tilanteissa on pakko punnita eri vaihtoehtojen välillä: haluammeko pidentää alakoululaisten eli pienimpien lasten koulumatkojen pituutta vai pidentää kohtuullisuuden puitteissa yläkouluikäisten koulumatkoja? Esimerkiksi Kalevalan ja Hatsalan koulujen välimatka on rapiat kaksi kilometriä.

Huomioitava seikka on sekin, että kuluvan vuoden aikana pitäisi ratkaista Musiikkilukion ja Minna Canthin lukion yhdistäminen eli ns. MIT-lukion kohtalo. Se vaikuttaa Minna Canthin kautta yläkoulupaikkoihin.

Toisaalta päätettäväksi tulee myös Jynkän uusi koulukeskus, jolla on heijastusvaikutuksensa mm. Neulamäen yhtenäiskouluun. Maltti kouluverkostopäätöksissä nyt alkutalvesta antaa mahdollisuuden tarkastella päätökset laajemmassa kokonaisuudessa ensi syksynä.

Joissakin puheenvuoroissa on perätty rakenteellisia muutoksia ja olen tästä tarpeesta samaa mieltä. Lautakunnan esitys sisältää rakenteellisia muutoksia jo ensi lukuvuodelle ja hakee pohjaa vielä isommille hallituille rakenteellisille muutoksille siitä eteenpäin.

Kouluverkostossa asioilla on monta puolta, eikä säästöjä etsittäessä kivuttomia ratkaisuja ole olemassa. Kasvun ja oppimisen lautakunta käytti kokonaisharkintaa ja –näkemystä päätöksessään.

Kukaan lautakunnan jäsenistä ei ole halunnut pelata asialla mitään, erityisesti näin vakavassa asiassa, vaan pyrkiä koululaisten, kaupunkilaisten ja veronmaksajien kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pitkällä aikavälillä. Muunlaiset väitteet ovat päätöksentekijöiden aitojen mielipiteiden vähättelyä.

Erityisen vaikeina aikoina päätöksentekijöiden on kysyttävä, onko meillä varaa mennä siitä mistä aita on matalin. Jos vaikuttavampia ratkaisuja on löydettävissä, ne kannattaa selvittää huolella, vaikka se tietäisi haastavia uudelleenjärjestelyjä. Erilaisia vaihtoehtoja voi löytyä, jos on tahtoa tutkia asiaa ennakkoluulottomasti.

Aleksi Eskelinen (kesk.)
puheenjohtaja
Kuopion kaupungin kasvun ja oppimisen lautakunta

Leave a Reply